Datapellon uudisraivaajat

Datapellon uudisraivaajat – näkymätön pääoma tuottamaan taloudellista hyvinvointia

Entisaikojen uudisraivaajat rehkivät maastossa saadakseen sen viljelykelpoiseksi tai asuttavaksi, etsien parempia elinoloja ja uusia mahdollisuuksia. Nykypäivän uudisraivaajat rakentavat digitaalista yhteismaata, lohkovat siitä uusia liiketoimintaklustereita ja kehittävät datapohjaista ansaintaa. Maatalous on datataloutta, ja maatiloilla tuotettava data on merkittävä, liian vähän hyödynnetty omaisuuserä. Väitän, että muutamalla pienellä muutoksella datasta tulee maatalousyrittäjän uusi supervoima, joka tuottaa ympärivuotista hyvinvointia.

Tärkein muutos on asennemuutos, rohkeus koota voimat ja tarttua hetkeen

Suomalaiset ovat tolkun ihmisiä, Brysselissä tehdyt poliittiset päätökset tuntuvat arjessa kaukaisilta, korkeintaan kiusallisilta. Nyt on kuitenkin tapahtumassa jotain hyvin mielenkiintoista ja esimerkiksi viljelijöiden mahdollisuudet hallita maatalouskoneidensa tuottamaa dataa paranevat merkittävästi, kun laitteiden valmistajalle ja niiden käyttäjälle tulee yhtäläiset oikeudet laitteiden tuottamaan dataan uuden datasäädöksen takaamana 2026 lähtien.

Euroopan datastrategia pyrkii avaamaan ”digitaaliset lukot” eri toimijoiden välillä, yksityisyydensuojaa ja dataan liittyviä oikeuksia kunnioittaen. Kyse ei ole pelkästään datautopiasta, vaan määrätietoisista toimista turvata Euroopan omavaraisuus datavarantojen ja niiden hyödyntämisen suhteen. Sointula on suomalaisten siirtolaisten 1900-luvun alussa Kanadaan perustama ihannesiirtokunta, joka on tunnettu pitkistä osuustoiminnan ja yhteisöllisyyden perinteistään sekä pyrkimyksestä omavaraisuuteen. Vaikeiden alkuvaiheiden jälkeen uudisraivaajayhteisön toiminta kesti jossakin muodossa viime vuosiin asti, kun toiminnan perussäännöistä oli sovittu. Miltä näyttää moderni Sointula, onko se datautopia vai datapellon uudisraivaajien supervoimilla rakennettu uusi yhteisö?

Satokauden mukaan tahditettu Uudisraivaaja-ohjelma pohjustaa reilun datatalouden yhteisöä 

Datasäädöksen tavoitteena on toimivat datamarkkinat ja kilpailun avaaminen uusille palveluille, esimerkiksi läpinäkyvämpien ja oikeudenmukaisempien sopimuskäytäntöjen avulla. Datamarkkinat ovat kuin digitaalista yhteismaata, jossa nokkelimmat käyttävät järjestelmien, laitteiden, sensoreiden ja muiden tietolähteiden kerryttämää dataa omien peltolohkojensa kasvuvoimana. Tietoa voi käyttää kannattavuuden johtamiseen ja tietoa analysoimalla voi tehdä uusia oivalluksia. Oivallusten päälle rakentuu uusia dataekosysteemejä, verkostoja, joissa on vahva taloudellinen motiivi yhteistyöhön. Yhden dominoivan tahon sijaan, reilun datatalouden ekosysteemissä resursseja jaetaan avoimesti yhteisön käytettäväksi, oikeudenmukaisella ja yhdessä sovitulla ansaintamallilla.

Reilu datatalous - ei utopia vaan vaihtoehto totutulle

Haluamme mahdollistaa Tritom® ratkaisulla maatalousyrittäjän kannalta mielekkään ekosysteemin rakentumisen. Uudisraivaaja-ohjelma on DataSpace Europen ja yhteistyökumppaneiden tapa auttaa toimijoita kehittämään omia datasupervoimiaan regulaatiovaatimusten mukaisessa ympäristössä. Ekosysteemin toimintaperiaatteet kirjataan perustamiskirjaan ja ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa, että kaikki toimijat sitoutuvat yhdessä sovittuihin periaatteisiin. Ekosysteemin kasvu edellyttää lisää virtaavaa dataa, yhteiskehittämistä ja uusien tarpeiden havainnointia. Jotta yhteisö pysyy elinvoimaisena satokausien yli, on digitaalisen yhteismaan tuotettava jatkuvasti uutta dataa. Dataekosysteemin vakiinnuttaminen edellyttää kokemusten jakoa, yhteistä arvontuotantoa ja ratkaisulähtöisyyttä. Optimismia, ehkä hulluuttakin. Tarvitsemme sankareita, persoonallisia tarinoita siitä kuinka datasta tuli uusi supervoima.

Toiveeni on, että lopulta Uudisraivaaja-yhteisöstä tulee tarpeeton, kun pienet ja keskisuuret toimijat yhdistävät voimansa ja reilu datatalous muuttuu käytänteiksi. Emme saa rakastua rakenteisiin, on hyödynnettävä oikea ajanhetki. Pärjäämisen sijaan on unelmoitava isosti. Yhteistyökyky testataan parhaiten käytännön kokeiluilla, tarvitaan yhteistä riskinottoakin.

Olennaista on muistaa, että data ei kulu käytössä, mutta käyttämätön data happanee nopeasti. Uudisraivaajat menevät määrätietoisesti eteenpäin, reilu datatalous ei ole utopia vaan varteenotettava vaihtoehto. Digitaalista yhteismaata ei raivata kaskenpoltolla, vaan nokkelilla kokeiluilla ja näytöillä. Suomalaiset toimijat ovat liian pieniä yksinpärjäämiseen. Alkutuotantomme ei tarvitse reilun kaupan leimoja, mutta mitäpä jos yhdistäisimme voimamme ja loisimme reilun datan ekosysteemin? Tavoite on pitkälti sama kuin reilun kaupan merkissä, joka osoittaa, että tuote täyttää kansainvälisesti sovitut sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit. Reilun datan ekosysteemin toimijoiden datakäytänteet ovat läpinäkyviä ja toimijat ovat sitoutuneet palauttamaan digitaalisesta yhteismaasta saatavia hyötyjä takaisin ekosysteemiin, uudeksi kasvuvoimaksi.