Artikkeli on julkaistu alunperin data-avaruus.fi -mediassa
Datan määrän kasvu ja sen ryöstöviljely on luonut aivan uuden tilanteen meille kaikille. Olemme osa tätä huikeaa uutta maailmaa haluamme tai emme. Uusien mahdollisuuksien avautuessa nopeimmat ja kekseliäimmät organisaatiot valtaavat markkinat ja sitten puolustavat asemiaan. Esimerkkeinä voidaan käyttää Facebookia (nykyinen Meta), joka keksi tavan rahastaa ihmisen sosiaalisen kaipuun sekä Googlea, joka tyydyttää ihmisen loputonta tiedonjanoa. Tämä oli alkusoittoa, kun maailmanlaajuiset datamarkkinat syntyivät.
Uudet maailmanlaajuiset miljardimarkkinat ja vieläpä ilman rajoittavaa datasäätelyä. Todella hienoa aikaa – mutta kenelle? Euroopan regulaattori heräsi noin kymmenen vuotta sitten ja aloitti ansiokkaan lainsäädäntötyö eurooppalaisten arvojen tuomiseksi myös datan villeille markkinoille.
Sitrassa työskennellessäni aloitimme pohtimaan myös dataa ja päädyimme Reilun datatalouden käsitteeseen. Datamarkkinan tulisi olla reilu kaikille: kansalaiselle, yritykselle ja yhteiskunnalle. Markkinoiden alkumetreillä nämä globaalit yritykset kahmivat kaiken datan ja käyttivät sitä kuin omaansa. Nyt kun eurooppalainen datamarkkinan säännöskehikko on valmistumassa ja sen päälinjaukset ovat tiedossa on aika ottaa hyöty ja reiluus käyttöön.
Mitä tämä vaatii? Ensinnäkin on ymmärrettävä, että datalla on arvoa. Mutta arvoa syntyy vasta kun dataa käytetään. Kuinka voin käyttää dataani? Jokainen meistä on tehnyt sillä kauppaa huomaamattaan. Esimerkiksi Google tarjoaa laajan joukon laadukkaita palveluita ”maksutta” käyttöömme. Itse asiassa maksamme nuo palvelut luovuttamalla Googlelle tiedot meistä edelleen kaupattavaksi. Saammeko ”oikean” hinnan datoistamme? En osaa sanoa, mutta näin se toimii.
Reilussa datataloudessa on tarkoitus tuoda datojen virrat ja arvot läpinäkyväksi ja siten mahdollistaa erilaisten palveluiden ja tuotteiden tulo markkinoille. Uusi markkina syntyy, kun voimme jakaa datojamme omaehtoisesti ja turvallisesti uusille toimijoille saaden siitä myös vastiketta itsellemme.
Siirtyminen villeistä markkinoista kohden uutta säädeltyä markkinaa vaatii aina uusia innovaatiota ja hurjasti työtä. Toisaalta mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Tarvitaan uusia toimijoita koko datan arvoketjuun ja ymmärrystä muuttuneista olosuhteista. Yksi keskeinen oivallus on se, ettei uuden palvelun tuottamiseen enää tarvitse kerätä dataa, vaan tarvitaan ainoastaan kansalaisen tai yrityksen lupa, ja datat ovat kerättävissä nykyisiltä datan haltijoilta. Eurooppalainen uusi säännöstö velvoittaa antamaan nämä datat jakoon. Tämä perusajatus tulee mullistamaan kaikki palvelut ja liiketoiminnat tulevina vuosina.
Tarvitaan myös dataoperaattoreita järjestämään luvitettujen datojen liikuttelua. Tätä voisi verrata esimerkiksi teleoperaattorin toimintaan, jossa operaattori huolehtii puheluiden, siis datan, päätymistä haluttuun kohteeseen. Tai pankkitoimintaan, jossa pankit huolehtivat rahan, siis datan, siirrosta paikasta toiseen.
Tämä uusi, jännittävä markkina on aukeamassa ja antaa mahdollisuuden aivan uusiin palveluihin. Suomessa meillä on hyvät mahdollisuudet olla suunnannäyttäjä Euroopalle uudessa datamaailmassa, kuten olimme aikoinaan edelläkävijä mm. gsm- kehityksessä. Nyt on toimien aika.
Kirjoittaja Antti Kivelä on DataSpace Europe Oy:n hallituksen puheenjohtaja