Maatalous on digitalisoitumassa vauhdilla, ja samalla maatiloilla kertyy ennennäkemättömiä määriä dataa – aina talouskirjanpidosta ja viljavuustiedoista koneiden diagnostiikkaan ja sääaseman keräämiin lukemiin. Tiedon arvoa ei voi enää vähätellä: data on nousemassa yhtä tärkeäksi omaisuudeksi kuin pelto, koneet tai eläimet. Tässä muutosvauhdissa on ensiarvoisen tärkeää, että sekä viljelijät että kansalliset toimijat ja viranomaiset ymmärtävät datan arvon ja rakentavat yhdessä kestäviä toimintamalleja, jotka eivät rajoita tulevaisuuteen innovaatioita tai heikennä turvallisuuttamme.
Maatilojen tuottama data on liiketoiminnan ytimessä, ja sen hallinta edellyttää strategista ajattelua. Aivan kuten maatilojen fyysisistä resursseista, myös datasta täytyy pitää huolta ja miettiä tarkkaan millä ehdoilla ja mihin tarkoituksiin sitä jaetaan. Viljelijöiden tietoisuus datan merkityksestä on kasvanut, mutta vielä on paljon tehtävää, jotta data ymmärretään aidosti strategisena omaisuuseränä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Pasi Suomi on kirjoittanut viime aikoina tilojen liiketoimintakriittisistä tiedoista. Tiloilla kertyy kriittistä tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi liiketoiminnassa – mutta yhtä lailla sen väärinkäyttö on mahdollista. Tämän vuoksi viljelijöiden tulee suhtautua tietojensa jakamiseen samalla tarkkuudella kuin muihinkin omaisuuseriin.
Koneviesti 15.1.2025 (maksumuurin takana) Maatilojen tiedonhallinnassa kriittisten tietojen pitää pysyä tiloilla – data-avaruus voi muodostua maatalouden kilpailukyvyn takaajaksi - Maatalous - Koneviesti
Maaseudun Tulevaisuus 22.12025 (maksumuurin takana) Kun riittävän moni maatila luovuttaa tärkeitä tietoja, kerääjä voi niitä hyödyntämällä heikentää tuottajien asemaa
Maaseudun Tulevaisuus 23.1.2025 (maksumuurin takana) Viljelijän tietoja kärttää yhä useampi taho – tutkija varoittaa sinisilmäisyyden seurauksista
Vastavuoroisuutta tietoon pääsyssä taas peräänkuuluttaa asiantuntija Kyösti Aroranta.
Maaseudun Tulevaisuus 24.1.2025 (maksumuurin takana) Onko lihantuottaja nykypäivän torppari? Viljelijöillä on vastaiskun paikka ruokaketjun tietojen hyödyntämisessä
Torpparuuden sijaan pitäisi päästä puhumaan kumppanuudesta ja datapohjaisten digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Positiivinen digitalisaatiokehitys auttaa varautumaan tulevaisuuden epävarmuuksiin, kriiseihin ja kasvavaan ruoan kysyntään.
Suomi on ollut datatalouden edistämisessä yksi johtavista maista. Esimerkiksi DataSpace Europen kehittämä Tritom®-datanvälityspalvelu mahdollistaa tiedon välittämisen hallitusti ilman, että sen sisältö paljastuu ulkopuolisille. Tällaiset innovaatiot eivät pelkästään paranna yksittäisten viljelijöiden asemaa, vaan myös vahvistavat Suomen roolia reilun datatalouden edelläkävijänä. Samalla yhteisöllisyyden voima korostuu, kun yhden vahvan toimijan resurssien ja sanelemien ehtojen sijaan kyvykkyyksiä hyödynnetään koko verkostosta ja käytetään koko ekosysteemin hyödyksi. On jo olemassa paljon rakenteita, kuten tuottajaorganisaatiot, jotka voivat tarjota viljelijöille neuvotteluvoimaa ja varmistaa, että tiedonhallinta on tasapuolista ja kaikkien etua palvelevaa. Esimerkiksi nämä rakenteet voivat tasapainottaa koko elintarvikeketjua. Yhteistyö ja solidaarisuus ovat tässä ratkaisevassa roolissa. Onnistunut yhteistoiminta vaatii kuitenkin yhteistä näkemystä, selkeät pelisäännöt ja jäsenten sitoutumista.
EU:n datasäädös, joka astuu käytäntöön syyskuussa 2025, on merkittävä askel tuottajien oikeuksien vahvistamisessa. Sen nojalla viljelijät voivat hallita datansa käyttöoikeuksia ja varmistaa, että heidän tietojaan käytetään vain sovittuihin tarkoituksiin. Säädös on kuitenkin vain kehys – sen hyödyntäminen vaatii osaamista ja aktiivista otetta viljelijöiltä sekä heidän yhteistyökumppaneiltaan. Tiedon avulla voidaan tehdä parempia päätöksiä, optimoida resurssien käyttöä ja parantaa tuotantoketjun kestävyyttä. Tämä edellyttää kuitenkin, että viljelijät eivät suhtaudu dataansa pelkkänä sivutuotteena, vaan näkevät sen arvokkaana johtamisen työkaluna ja investoivat sen hyödyntämiseen.
Kun perustyö on tehty, päästään resursseja hyödyntämään Euroopan laajuisesti. Useiden maiden tutkimuslaitokset, yritykset ja virastot ovat koonneet voimansa rakentaakseen yhteentoimivat eurooppalaiset tiedon ja palveluiden markkinat eurooppalaiselle arvopohjalle
Building a European framework for the secure and trusted data space for agriculture AgriDataSpace
Datatalouden ja digitalisaation kehittyminen maataloudessa tarjoaa mahdollisuuksia, mutta sisältää myös riskejä. Tiedonhallinta ei saa jäädä yksittäisten tuottajien vastuulle, vaan tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja läpinäkyviä käytäntöjä. Kansallisten toimijoiden ja koko ruokaketjun on otettava vastuuta ja tarjottava tukea viljelijöille, jotta he voivat hyödyntää dataa kestävällä tavalla ja pysyä mukana alan kehityksessä.
Maatalous ei ole enää pelkkää perinteistä työtä pellolla. Datasta on tullut osa modernin viljelijän työkalupakkia. On aika nähdä maatilan tuottamat tiedot samalla vakavuudella kuin maatilan koneet tai rakennukset – strategisena omaisuuseränä, joka avaa ovia uusiin mahdollisuuksiin. Kun Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle on rakentunut julkisen rahoituksen turvin yli kahden sadan toimijan liikenteen dataekosysteemi ja vilkas dataa hyödyntävä palveluekosysteemi Liikenteen dataekosysteemi | Fintraffic
ei Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ole tehty mitään vastaavia reilua datataloutta vahvistavia toimivia.
Digitaalinen yhteismaa on kuin vahingossa syntynyt maatilojen ympärille. Sitä raivataan yhä nopeammin uusien teknologioiden myötä. On ilahduttavaa, että Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä on käynnistynyt data-aiheinen kirjoitussarja ja jopa pääkirjoituksessa (27.1.2025) korostetaan datatalous osaamisen merkitystä osana maaseudun yrittämistä.
Oman tilan tietoja ei kannata jakaa kenelle tahansa – kieltäytyminen voi silti olla vaikeaa
Uudet teknologiat ja digitalisaation nopea kehitys mahdollistavat uudenlaisten toimintamallien käyttöönoton. Esimerkiksi rekisteröityjen datanvälityspalveluiden avulla tietoon pääsy on hallittua ja koko ekosysteemin tietoturvataso nousee. Uusien ratkaisujen kehittäminen on aiempaa kustannustehokkaampaa, kun jokainen toimija voi sääntökirjan avulla sopia datan hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä korvauksista. Yhteentoimivista, samoja pelisääntäjä ja standardeja käyttävistä teknologiaympäristöistä rakentuu yhä suurempia data-avaruuksia ja yhteiset sisämarkkinat datalle ja palveluille.
Tämä on kuitenkin vain yksi palapelin palanen alkutuotannon elinvoiman turvaamisessa. DataSpace Europen vastuulla on turvata digitaalisen yhteismaan reilu käyttö, mutta vasta tuottajien osaaminen yhdistyneenä palvelukehittäjien toimialaosaamiseen luo relevantteja, maatalousyrittäjän elämää helpottavia palveluita. Maataloudessa on hyvä yhteistekemisen historia, mutta tämä yhteishyvä uhkaa hukkua ahneuteen. Epävarmoina aikoina kotimaisen alkutuotannon turvaaminen on meidän jokaisen asia. Suurilla on vastuu pienemmistään, viranomaisilla ja kansallisilla tahoilla on vastuu datavarantojen avaamisesta hallitusti yritysten datapohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Yritysten omaan kehitys- ja innovaatiotoimintaan virtaava, oikein jalostettu, julkisen ja yksityisen datan yhdistelmä toimii pohjana moniin sovelluksiin, joilla helpotetaan tuottajien rutiineja ja automatisoidaan tiedonkeruuta.
Yritysvastuu on myös reiluja datakäytänteitä. Yhteiskuntavastuu on taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista vastuuta – ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös vastuullista tietojen käyttöä. Yritysvastuu ulottuu dataan.